Säännöt

BARBET FINLAND RY SÄÄNNÖT 

Barbet Finland ry säännöt voimassa 01.01.2023 alkaen 

  1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Barbet Finland ry, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylä.  

  1. Yhdistyksen toiminta-alue, tarkoitus ja toimintamuodot

Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Suomi.  

Yhdistyksen tarkoitus on  
- edistää, ohjata ja valvoa rodunomaisten ja terveiden barbet-rotuisten koirien jalostusta 
- edistää barbetien koulutusta ja käyttöä rodunomaisissa tehtävissä  
- edistää rodun tunnetuksi tekemistä 
- edistää rodun harrastajien yhteistoimintaa 

Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan 
- harjoittamalla jalostusneuvontaa ja järjestämällä rotukatselmuksia 
- järjestämällä keskustelu- ja koulutustilaisuuksia, kokeita, kursseja, näyttelyitä ja muita vastaavia tilaisuuksia 
- harjoittamalla rotuun liittyvää tiedonkeruuta ja tilastointia sekä tiedotus- ja julkaisutoimintaa 
- pitämällä yllä yhteyksiä alan kotimaisiin ja ulkomaisiin järjestöihin 
- toimimalla muulla tarkoitustaan edistävällä tavalla 

Yhdistys on Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry:n jäsen ja voi olla myös muiden toimintansa kannalta oleellisten yhdistysten tai järjestöjen jäsen. 

  1. Kieli

Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 

  1. Varojen hankinta

Varat toimintaansa yhdistys hankkii jäsenmaksuilla, joiden suuruuden päättää yhdistyksen vuosikokous. Yhdistys kerää varoja toimintaansa myös osallistumismaksuilla järjestämissään tilaisuuksissa. 

Hankittuaan asianomaisen luvan, yhdistys voi järjestää toimintansa tukemiseksi keräyksiä ja arpajaisia, järjestää kanttiini- tai tarvikemyyntiä sekä ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja. Yhdistys voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta. 

  1. Jäsenet

Yhdistyksen hallitus hyväksyy varsinaiset ja perhejäsenet hakemuksesta. Jäseneksi voi liittyä kesken toimintakauden, jossa tapauksessa yhdistyksen hallitus voi päättää alentaa loppuvuoden jäsenmaksua elokuusta lähtien. Jäsenet ovat varsinaisia-, perhe-, kunnia- tai asiantuntijajäseniä. Kaikilla jäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus. Varsinaisilla, perhe- ja kunniajäsenillä on myös äänioikeus.  

Varsinainen jäsen  
Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä 15 vuotta täyttänyt luonnollinen henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.  

Perhejäsen 
Perhejäseneksi voidaan hyväksyä samassa taloudessa asuva 15 vuotta täyttänyt yhdistyksen varsinaisen jäsenen perheenjäsen. Perhejäsenille ei toimiteta yhdistyksen julkaisuja. Vuosikokouskutsut toimitetaan myös perhejäsenille. 

Kunniajäsen 
Kunniajäseneksi kutsutaan hallituksen yksimielisellä päätöksellä sellainen henkilö, joka on erityisen ansiokkaasti edistänyt yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamista.  

Asiantuntijajäsen 
Asiantuntijajäseneksi kutsutaan hallituksen yksimielisellä päätöksellä sellainen henkilö, jolla on riittäväksi katsottava koulutus ja kokemus yhdistyksen toiminnan edistämiseksi. 

  1. Liittymis- ja jäsenmaksu

Eri jäsenryhmiltä perittävän liittymismaksun ja vuosittaisen jäsenmaksun suuruudesta päättää yhdistyksen vuosikokous. Kunnia- ja asiantuntijajäseniltä ei peritä jäsenmaksuja. Jäsenmaksukausi on 1.10.-30.9.  

  1. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Jäsen voidaan erottaa hallituksen päätöksellä, jos hän ei ole maksanut jäsenmaksuaan eräpäivään mennessä, jos hän toimii yhdistyksen sääntöjä tai tarkoitusperiä vastaan tai on vahingoittanut menettelyllään yhdistyksen toimintaa tai jos jäsen on erotettu Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry:stä. Yhdistyksestä eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta sen varoihin eikä hänen jäsenmaksuaan palauteta. 

  1. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja neljästä kuuteen (4-6) muuta varsinaista jäsentä sekä yksi tai kaksi (1-2) varajäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Taloudenhoitaja voi olla myös hallituksen ulkopuolelta. Varajäsenellä on osallistumisoikeus hallituksen kokouksiin, mutta ei äänioikeutta muulloin kuin varsinaisen jäsenen poissa ollessa. 

Hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Puolet hallituksen jäsenistä on vuosittain erovuorossa. Ensimmäisen hallituksen toimikauden päättyessä erovuorossa olevat jäsenet valitaan arvalla. Tämän jälkeen vuoron mukaan. Jos hallituksen jäsen eroaa, erotetaan tai kuolee kesken toimikauttaan, yhdistyksen kokous valitsee hänen tilalleen uuden jäljellä olevaksi kaudeksi. Valintaan asti varajäsen käyttää varsinaisen jäsenen äänioikeutta. 

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. 

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 

Hallituksen tehtäviin kuuluu kutsua jäsenet kokouksiin, valmistella yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat, panna toimeen yhdistyksen kokousten päätökset, huolehtia varojen hankinnasta ja tilinhoidosta, päättää jäsenten hyväksymisestä ja erottamisesta, asettaa tarpeellisiksi katsomansa toimikunnat ja työryhmät sekä edustaa yhdistystä ja vastata yhdistyksen puolesta. 

  1. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin, varapuheenjohtaja, sihteeri tai taloudenhoitaja kaksi yhdessä.  

  1. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tili- ja toimintakausi on kalenterivuosi. Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain. 

Yhdistyksellä on yksi (1) toiminnantarkastaja ja yksi (1) varatoiminnantarkastaja, jotka valitaan vuosikokouksessa tehtäviinsä vuodeksi kerrallaan. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja yhdistyksen toimintakertomus on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään kolme (3) viikkoa ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta. 

  1. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-toukokuussa. 

Varsinaisen kokouksen lisäksi yhdistys voi pitää ylimääräisiä kokouksia. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erikseen ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Ylimääräisessä kokouksessa käsitellään vain kokouskutsussa mainitut asiat. Tällainen kokous on kutsuttava koolle viimeistään kahden (2) kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä. Ylimääräisen kokouksen koollekutsumisesta ovat voimassa samat säännöt kuin varsinaisessa kokouksessa.  

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella läsnä olevalla varsinaisella, perhe- ja kunniajäsenellä yksi (1) ääni. Kokouksessa äänioikeutetulla jäsenellä on oman äänensä lisäksi oikeus äänestää enintään yhdellä (1) valtakirjalla.  

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 

Yhdistyksen kokoukseen voi osallistua hallituksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Hallitus antaa kussakin tilanteessa tarkemmat määräykset etäosallistumisesta, jotka on ilmoitettava viimeistään kokouskutsussa. 

  1. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta. Kokouskutsu julkaistaan yhdistyksen nettisivuilla, ja lähetetään jäsenille sähköpostitse.   

  1. Vuosikokous 

VUOSIKOKOUKSESSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT 

  1. Avataan kokous
  2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri. 
  3. Valitaan kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa. 
  4. Valitaan kaksi (2) ääntenlaskijaa. 
  5. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  6. Hyväksytään kokouksen työjärjestys. 
  7. Esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajan lausunto. 
  8. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä edellisen vuoden hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. 
  9. Valitaan hallituksen puheenjohtaja joka toinen vuosi sekä hallituksen varsinaiset ja varajäsenet erovuorossa olevien tilalle 
  10. Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja. 
  11. Määrätään liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle toimintakaudelle. 
  12. Esitetään toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle toimintavuodelle. 
  13. Käsitellään hallituksen vuosikokoukselle tekemät esitykset ja aloitteet. 
  14. Käsitellään jäsenten tekemät esitykset ja aloitteet. 
  15. Käsitellään kokouksen hyväksymät muut asiat ottaen huomioon yhdistyslain 23§:n määräykset.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle 30 vuorokautta ennen kokousta, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 

  1. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. 

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen. 

Muuten noudatetaan, mitä yhdistyslaissa säädetään.