Epilepsia

Epilepsia on toistuvia kohtauksia aiheuttava aivojen sähköisen toiminnan häiriö, joka on koiran yleisin neurologinen sairaus. Kohtauksien luonne vaihtelee ja koiralla voi olla tajunnan, motoriikan, sensorisen toiminnan, autonomisen hermoston ja/tai käyttäytymisen häiriöitä. Kohtauksen aikana koira voi olla tajuissaan tai tajuton. Jos koko koira kouristelee, puhutaan yleistyneestä kohtauksesta. Kohtaus voi esiintyä myös paikallisena, jolloin vain yksi lihasryhmä, esimerkiksi koiran raaja tai raajat kouristelevat. Paikallisalkuinen kohtaus voi laajeta yleistyneeksi kohtaukseksi. Kohtauksen luonne riippuu purkauksen lähtöpaikasta aivoissa ja sen leviämisestä. Epilepsiaa sairastavaa koira ei saa käyttää jalostukseen. Samoin on vältettävä sellaisten riskilinjojen yhdistämistä, joiden tiedetään tuottaneen epileptikkojälkeläisiä, niin kauan kun rodulle ei ole olemassa geenitestiä, jonka avulla sairauden kantajuus voidaan todeta.

Ensimmäinen epilepsiakohtaus tulee useimmiten nuorena, 1–5 -vuotiaana, mutta perinnöllinen epilepsia voi alkaa missä iässä hyvänsä. Samantyyppisiä kohtauksia voivat aiheuttaa myös muut sairaudet kuin epilepsia. Epilepsiadiagnoosi pohjautuu muiden sairauksien poissulkemiseen. Siksi koirasta otetaan virtsa-ja verinäytteitä ja tehdään neurologinen tutkimus. Jollei muuta selittävää syytä löydy, koira sairastaa epilepsiaa. Epilepsiaa ei voida parantaa, vaan koira tarvitsee lääkitystä koko loppuelämänsä ajan. Lääkityksen aloituspäätökseen vaikuttaa kohtauksien esiintymistiheys ja vakavuus. Lääkityksen avulla epilepsiakohtausten esiintymistä voidaan harventaa, kohtauksia lieventää ja niiden kestoa lyhentää. Joskus kohtaukset saadaan lääkityksellä kokonaan loppumaan.
(Menna, Nina.SKL)

Epilepsia barbeteilla

Barbeteilla saattaa olla kahdentyyppistä epilepsiaa, sekä aikuisiän että pentuiän epilepsiaa. Pentuiän epilepsiassa kohtaukset ovat useimmiten alkaneet jo pikkupentuna (3–5 kk) ja kohtaukset ovat olleet rajuja. Aikuisiällä alkanut epilepsia on useissa tapauksissa ollut lievempi. Osalla sairastuneista koirista sairaus on niin lievä, että ne eivät tarvitse lääkitystä, osa pärjää lääkityksellä. Muutamissa tapauksissa sekä pentu- että aikuisiällä sairastuneita on jouduttu lopettamaan rajujen kohtausten vuoksi.

Epileptisiä oireita barbeteilla on sekä Suomessa että ulkomailla. Epileptistyyppisiä kohtauksia on Suomessa saanut n. 7 % kannasta. Barbeteilla riskilinjojen rajaus pois jalostuksesta ei ole mahdollista, koska populaation yksilöt ovat läheistä sukua keskenään.

Barbetit osallistuvat Hannes Lohen koirien geenitutkimukseen Helsingin yliopistossa ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Barbettien näytteitä tutkimukseen on kerätty jo loppuvuodesta 2006 lähtien ja näytteitä on kertynyt Lohen ryhmälle vuoden 2014 loppuun mennessä jo 397 barbetista maailman laajuisesti.