Barbetin jalostuksen ABC

Barbetin jalostusta ohjaavat Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma (PEVISA)(2) ja Jalostuksen tavoiteohjelmaan (JTO) perustuvat Jalostuksen toimintaohjeet (3). Lisäksi kasvattajan tulee kasvatustyössään ottaa huomioon pienen rodun jalostukseen liittyvät ongelmat sekä Suomen Kennelliiton yleisen jalostusstrategian  suositukset (1).

1) Kasvattajan vastuu ja Kennelliton jalostusstrategian suositukset
(pohjautuvat Kennelliiton ohjeisiin ja neuvoihin)

Kasvattajilla on suuri vastuu rodun monimuotoisuuden ja terveyden säilyttäjinä. Kasvateissa tai näiden vanhemmissa esiintyvistä vioista, perinnöllisistä ja muista sairauksista tulee rehellisesti kertoa sekä jalostustoimikunnalle että pennun ostajille. Myös jalostusurosten omistajien tulee rehellisesti kertoa vastaavat tiedot kasvattajalle, jolle tiedot ovat tärkeitä jalostuksen suunnittelussa ja jotta hän voi kertoa tiedon eteenpäin pennun ostajille.

Jalostustoimikunta voi antaa kasvattajille tietoja ainoastaan virallisista tutkimustuloksista ja niistä sairauksista, joihin sairaan koiran omistaja tai kasvattaja on antanut kirjallisen luvan.

Kasvattaja on yksin vastuussa kasvattamistaan pennuista.

Kasvattajan tulisi antaa alla olevat tiedot kirjallisena pennun ostajalle ennen kaupantekoa:

  • rodun tyypilliset viat ja sairaudet sekä terveydellisten ongelmien yleisyys rodussa

  • koiran sukulinjan terveydelliset ongelmat

  • terveydellisten ongelmien merkitys koiralle ja omistajalle

  • lisäksi on annettava asianmukaiset hoito- ja ruokintaohjeet

Kasvattajan tulee toimia hyvän kenneltavan mukaisesti. Kaikissa sopimuksissa tulisi käyttää Suomen Kennelliiton lomakkeita.

Kasvattajan tulee käyttää jalostukseen suosituksien (PEVISA ja jalostuksen toimintaohje) mukaisia koiria. Koira jonka todetaan periyttävän jotain vakavaa sairautta, tulee poistaa jalostuksesta. Jalostustoimikunta pyytää ottamaan myös huomioon yhdistelmiä suunnitellessa, että ilmiasultaan terveet koirat saattavat olla perinnöllisten tautien terveitä kantajakoiria. Ei ole suositeltavaa parittaa keskenään kahta sellaista koiraa, joiden vanhemman tai vanhempien tiedetään periyttäneen samaa sairautta sairastavia pentuja.

Jalostuksessa käytettävissä yhdistelmissä tulee välttää korkeaa sukusiitosastetta. Sukusiitosasteen suuruus riippuu laskennassa mukana olevien sukupolvien määrästä, joten vain sellaisia sukusiitosasteita voi verrata keskenään, jotka on laskettu saman taustainfon perusteella. Yleisesti koirien jalostuksessa suositellaan neljän-viiden sukupolven perusteella lasketun sukusiitosasteen pitämistä alle 6,25 %. Sukusiitokset suositellaan laskettavaksi The Barbet Databasen avulla.

Kennelliiton jalostusstrategian mukaisesti lisäksi suositellaan, että:

Jalostuskoiraksi valitaan yksilö, joka:

  • on käyttäytymiseltään ja luonteeltaan tasapainoinen

  • soveltuu henkisesti ja fyysisesti siihen käyttöön, mihin rotu on jalostettu

  • on terve

  • on normaalisti lisääntyvä

  • on peräisin mahdollisimman pitkäikäisestä suvusta

  • on rakenteeltaan ja ulkomuodoltaan rodunomainen

Jalostukseen käytettävällä koiralla on hyväksytty tulos joko jalostuskatselmuksesta tai näyttelystä.

Jalostukseen ei käytetä koiraa, jolla on huono hermorakenne tai joka on arka tai vihainen.

Jos jalostukseen valitaan yksilö, jonka lähisuvussa (sulkulaisuussuhde 25 % tai yli: vanhemmat, sisarukset, jälkeläiset) ensiintyy vakavia periytyviä sairauksia, tulee parituskumppaniksi valita terve yksilö, jonka lähisuvussa ei esiinny samaa sairautta tai vikaa.

Sekä nartun että uroksen tulee olla halukas luonnolliseen astutukseen. Narttuja, jotka ensimmäisen pentueensa kohdalla eivät kyenneet synnyttämään luonnollisesti tai huolehtineet normaalisti jälkeläisistään ilman syytä, ei tulisi käyttää uudestaan jalostukseen. Uroksia, jotka eivät ole kyenneet astumaan normaalisti tai joilla on puutteellinen sukuvietti, ei tule käyttää jalostukseen. Urosten jälkeläismäärän tulee jakautua mahdollisimman tasaisesti eri vuosille.

Jalostuksessa suositaan terveitä, pitkäikäisistä suvuista polveutuvia koiria.

Lähisukulaisyhdistelmiä (isoisä/isoemä x jälkeläinen ss% 12,5, puolisisarukset ss% 12,5 sekä täti/eno x jälkeläinen ss% 12,5) ei suositella.

Barbet on rotuna harvalukuinen, eikä jalostuskoirien määrää voi liikaa rajoittaa, jotta geneettinen monimuotoisuus säilyy. Täten jalostusstrategian mukaisesti ”perinnöllisen monimuotoisuuden lisääminen ja ylläpito sallii kompromisseja jalostuskoirien laadun suhteen, kun kyse on koiran hyvinvoinnille pienimerkityksisistä virheistä”.

2) PEVISA-ohjelma 1.1.2016 – 31.12.2020

  • Pentujen vanhemmista tulee astutushetkellä olla lonkkakuvauslausunto, kyynärkuvauslausunto ja voimassa oleva silmätarkastuslausunto.

  • Rekisteröinnin raja-arvo on lonkkaniveldysplasian aste D. Lonkkakuvaustuloksen C tai D saanut koira voidaan parittaa vain tuloksen A tai B saaneen koiran kanssa.

  • Silmätarkastuslausunto ei astutushetkellä saa olla 24 kk vanhempi.

  • Yksittäiselle koiralle rekisteröidään korkeintaan 15 jälkeläistä. Viimeinen, rajan ylittävä pentue rekisteröidään kuitenkin kokonaisuudessaan.

  • Samalle yhdistelmälle rekisteröidään vain yksi pentue.

Ulkomaisia uroksia koskeva koirarekisteriohjeen kohdan 9 mukainen pysyvä poikkeuslupa:
Ei vaadita kyynärnivel- eikä silmätarkastuslausuntoa. Lonkkaniveldysplasiaan liittyvät vaatimukset, jälkeläisrajoitus ja uusintayhdistelmien kielto koskevat ulkomaista urosta.

Poikkeuslupa koskee ulkomaisessa omistuksessa olevia uroksia (1.1.2016 alkaen myös Suomessa tapahtuvia astutuksia) tai ulkomaisen uroksen sperman käyttöä. Vuoden 2016 alussa voimaan tulleen koirarekisteriohjeen mukaan tällä poikkeusluvalla ulkomaiselle urokselle voidaan rekisteröidä korkeintaan kaksi pentuetta.

PEVISA-ohjelma on voimassa Suomessa, se koskee vain Suomessa rekisteröitäviä pentueita eikä rajoita koirien tuontia Suomeen. Ulkomaisten urosten jälkeläisrajoitus koskee vain SKL:n rekisterissä olevia jälkeläisiä.

Barbet on ensimmäinen rotu Suomessa, jolle on hyväksytty PEVISA-ohjelmaan uusintayhdistelmät kieltävä kohta. Useampi harvalukuinen rotu on aikaisemminkin osoittanut SKL:lle kiinnostusta kieltää uusintayhdistelmät, mutta aikaisemmin SKL:lla ei ole ollut valmiuksia valvoa uusintayhdistelmää koskevaa ehtoa.

Rotujärjestö, käytännössä barbetin jalostustoimikunta, seuraa PEVISA-ohjelman vaikutusta ja rodun kehitystä päivittämällä JTO-ohjelmaa asianmukaisesti ennen seuraavan PEVISA-ohjelman vahvistamista.

3) Jalostuksen toimintaohje PEVISA:n lisäksi

Jalostuksen toimintaohje perustuu Jalostuksen tavoiteohjelmaan (JTO) ja täydentää PEVISA-määräyksiä. Toimintaohjeen tarkoitus on kannustaa vastuullista kasvatustoimintaa, jossa rekisteröintiin vaadittavien minimivaatimusten (PEVISA) lisäksi huomioidaan myös koirien muita ominaisuuksia mm terveyden osalta. Tavoitteena on saada rotu säilymään geneettisesti mahdollisimman monimuotoisena, terveenä ja hyväluonteisena. Kasvattaja voi halutessaan lähettää jalostustiedustelun jalostustoimikunnalle suunnittelemastaan yhdistelmästä lausuntoa varten. Jalostuslausunnon tarkoitus on tarkistaa, että ehdotettu yhdistelmä täyttää sekä PEVISA:ssa että toimintaohjeessa esitetyt vaatimukset. Jalostustoimikunta ei anna urosehdotuksia kasvattajille, vaan kasvattaja itse valitsee sopivaksi katsomansa urokset ja lähettää yhdistelmän tiedot jalostustoimikunnalle.

Kasvattajan tulee pyytää jalostuslausuntoa jalostustiedustelulomakkeella. Jalostustiedustelu tulee tehdä hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään kuukautta ennen juoksun odotettua alkamista.

Jalostustoimikunta antaa lausunnon jalostuskyselyssä annettujen tietojen perusteella. Kasvattajan tulee huolehtia siitä, että vaaditut terveystarkastukset on tehty ajoissa, ennen jalostustiedustelun tekemistä sekä täyttää lomakkeessa kaikki vaaditut tiedot sekä nartun että uroksen/urosten osalta. Perustellusta syystä lausunto jalostustiedusteluun voi olla ehdollinen tai jalostustoimikunta voi antaa lausuntonsa jalostusyhdistelmälle myös jalostuksen toimintaohjeesta poiketen.

Kasvattajan tulee tämän lisäksi huomioida myös Kennelliiton ja Spanieliliiton määräykset ja ohjeet.

  • Kasvattaja on allekirjoittanut Suomen Kennelliiton 1.1.2011 voimaan astuneen kasvattajasitoumuksen. Kasvattajalla tulee olla kennelnimi, ja/tai SKL:n kasvattajakurssi hyväksyttävästi suoritettu.

  • Jalostukseen käytettävän nartun tulee olla ensikertaa astutettaessa vähintään 24 kuukauden ikäinen ja alle kuuden vuoden ikäinen. Jalostusuroksen tulee olla vähintään 24 kuukauden ikäinen astutushetkellä. Nartun edellisen pentueen syntymästä seuraavaan astutukseen tulee olla vähintään 10 kk.

  • Nivelrikkoista koiraa ei saa käyttää jalostukseen. Kyynärniveldysplasian asteet 0-1 hyväksytään. Mikäli koiralla on asteen 1 kyynärä, puolisolla tulee olla molemmat kyynärät astetta 0.

  • Jos koiralla on todettu jokin vakava perinnöllinen sairaus (esim. allergia, epilepsia, kardiomyopatia, harmaakaihi, GRD, TRD, entropium), koiraa ei saa käyttää jalostukseen.

  • Jos jalostuksessa käytettävällä koiralla on todettu jokin lievä perinnöllinen vika tai sairaus (esim. lievät silmäsairaudet, napatyrä, vähäiset hammaspuutokset, lievä purentavika), on puolison oltava tältä osin terve.

  • Jalostukseen ei saa käyttää koiraa, joka on 18 kk täytettyään saanut kaksi kertaa näyttely- tai koearvostelussa arvosanan hylätty aran tai aggressiivisen käytöksen vuoksi.

  • Jalostukseen käytettävällä koiralla tulee olla hyväksytty näyttelytulos (ei HYL tai EVA) tai suoritettu jalostuskatselmus.

  • Terveysvaatimukset koskevat ulkomaisia uroksia siltä osin kuin niiden terveystulokset ovat tiedossa.

Jalostuksen toimintaohje on hyväksytty rotukohtaisessa neuvottelussa 28.2.2016.