Geenitutkimus

 

Barbet on mukana Helsingin Yliopiston professori Hannes Lohen koirien geenitutkimuksessa (www.koirangeenit.fi) yhtenä ns. projektirotuna. Barbettien kohdalla tutkimus kohdistuu epilepsiaan, ja tutkimuksen päämääränä on löytää barbeteilla esiintyvän epilepsian aiheuttava(t) geenimutaatio(t). Barbeteilla esiintyvän epilepsian periytymismallia ei vielä tunneta, ja mitä monimutkaisempi se on, sitä enemmän tutkimusta ja näytteitä sen selvittämiseksi mahdollisesti tarvitaan. Tutkimus on aktiivista ja siinä testataan useita eri mahdollisuuksia ratkaisun löytämiseksi soveltaen uusimpia käytettävissä olevia menetelmiä. Toiveena on, että epilepsiaan saataisiin kehitettyä geenitesti, jonka avulla populaatiosta voitaisiin määritellä sairaat, kantajat ja terveet koirat.

Barbettien omistajat ja kasvattajat sekä Suomessa että ulkomailla ovat osallistuneet näytteenottoon kiitettävästi. Alkuvuodesta 2015 näytteitä oli rodusta 397 kpl, mikä on huomattava määrä huomioon ottaen populaation koon (kyseisenä ajankohtana Suomessa oli rekisteröity 358 barbettia). Lisäksi osa omistajista ja kasvattajista on osallistunut tutkimukseen toimittamalla barbettinsa kliiinisiin tutkimuksiin, lihasnäytteenottoon ja/tai ruumiinavaukseen Yliopistolliseen eläinsairaalaan. Suuri kiitos sekä tutkimusryhmälle, että kaikille tutkimukseen osallistuneille!

 

Verinäytteenotto

Vaikka tutkimusta viedään eteenpäin jo kerätyillä näytteillä, tutkimukseen kaivataan lisää verinäytteitä. Erityisesti näytteitä kaivataan

  • epilepsiaan sairastuneilta koirilta ja niiden lähisukulaisilta
  • terveiltä (ei epilepsiaa) yli 7 vuotiailta koirilta

Poiketen muista tutkimusprojekteista, barbeteilta halutaan näytteitä yllä mainittujen lisäksi kattavasti koko populaatiosta. Eli kaikkien barbettien näytteet ovat jatkossakin tervetulleita. Tämä osin siksi, että populaatio on harvalukuinen, ja osin siksi, että barbeteilla epilepsia voi puhjeta niin rajuna, että sairauden puhjettua näytteenotto voi olla hankalaa tai jopa mahdotonta. Näytteen ottoon on erilaisia mahdollisuuksia:

  • kasvattaja otattaa näytteet pennuista jo ennen luovutusta. Tämä on varmin tapa saada kaikkien mahdollisesti sairastuvien koirien ja niiden lähisukulaisten näytteet.
  • näytteenotto projektiroduille järjestetyssä joukkonäyttenotto tilaisuudessa. Näissä tilaisuuksissa näytteenotto on yleensä ilmaista, ja käy helposti ilman että näytteitä pitää erikseen lähettää tutkimusryhmälle. Tulevista tilaisuuksista ilmoitetaan etukäteen tutkimusprojektin sivuilla.
  • näytteenotto eläinlääkärissä. Näytteen voi ottaa oma eläinlääkäri ohjeiden mukaan. Tutkimusryhmä toimii yhteistyössä useiden eläinlääkäreiden ja klinikoiden kanssa eri puolilla Suomea ja näissä paikoissa näytteenotto sujuu yleensä edullisesti ja helposti. Lista yhteistyöeläinlääkäreistä.

Verinäytteen ottamisen yhteydessä koirasta tulee aina täyttää näytelomake, jonka voi tulostaa tutkimusprojektin sivuilta ja mielellään täyttää jo etukäteen ennen näytteen ottamista. HUOM! Epilepsiaoireita saaneista koirista täytetään myös epilepsiakysely.

Tutkimusryhmä tekee yhteistyötä Rennesin yliopiston tutkijoiden kanssa, joten näytettä tuontikoirasta ei välttämättä tarvitse antaa uudelleen, jos koiran näyte on jo Rennesissä. Mikäli koirasta otetaan uusi näyte Suomessa, tai se saa epilepsiaan viittaavia oireita, tutkimusryhmälle tulisi ilmoittaa että koirasta on näyte Rennesissä.

 

Patologiset tutkimukset

Verinäytteiden lisäksi tutkimusprojekti on edelleen kiinnostunut selvittämään barbetien epilepsian syitä myös patologisten tutkimusten avulla.

Epileptikoiden patologisia tutkimuksia varten on kaksi eri toimintapaa:

  • lopetus tehdään ennalta sovitusti yliopistollisessa eläinsairaalassa ja ruumiinavaus heti sen jälkeen (tämä on tutkimuksen kannalta hyödyllisin tapa)
  • jos koira menehtyy tai lopetetaan muualla, ruumiinavaus voidaan kuitenkin tehdä Lohen ryhmän kustannuksella harkinnan mukaan, jos asiasta sovitaan etukäteen. Tämä vaihtoehto on käytettävissä erityisesti tapauksissa joissa koiralla on pentuna alkanut epilepsia.

Tietyissä tapauksissa tutkimusryhmä on kiinnostunut myös terveiden (ei epileptikoiden) barbettien patologisesta tutkimuksesta.

  • Jos omistaja syystä tai toisesta päätyy koiran lopettamiseen, tutkimusryhmältä voi tiedustella soveltuisiko koira tutkimuskoiraksi. Asia harkitaan aina tapauskohtaisesti. Näissä tapauksissa tutkimukselle on suurin hyöty siinä tapauksessa, että myös koiran lopetus olisi mahdollista tehdä yliopistollisessa eläinsairaalassa.

Ruumiinavaukset tehdään arkisin virka-aikaan ja aina sopimalla asiasta etukäteen. Lopetus ja ruumiinavaus tehdään näissä tapauksissa tutkimusryhmän kustantamana.

Asiasta voi ottaa yhteyttä epilepsiatutkimuksesta vastaaviin henkilöihin:

Riika Sarviaho, puh. 02941 25774, sposti. riika.sarviaho (at) helsinki.fi

Marjo Hytönen, puh. 02941 25774, sposti. marjo.hytonen (at) helsinki.fi

 

Tietojen päivitys

Jotta tutkimusryhmällä olisi tutkimuksessa olevista koirista oikeat ja mahdollisimman täsmälliset terveystiedot, on tärkeää että koiran terveystiedot päivitetään tilanteen muuttuessa. Erityisesti epileptisiä oireita tai epilepsia diagnoosin saaneen koiran tiedot tulisi olla ajantasaiset.

  • Epilepsiakysely tulisi täyttää kaikista koirista, joilla on tai on ollut epilepsiakohtauksia tai epilepsiaan viittaavia oireita. Mikäli kysely on aiemmin täytetty epileptisestä koirasta, ja koira saa lisää/uusia oireita, tiedot olisi tärkeä päivittää.
  • Tutkimuksen kannalta tärkeitä ovat myös iäkkäämmät terveet koirat. Yli 7-vuotiaista barbeteista joilla ei ole ollut epilepsiaan viittaavia oireita ja joilta on otettu aiemmin verinäyte voi ilmoittaa tutkimusryhmälle.
  • Myös omistajan yhteystietojen muuttuessa tiedot olisi hyvä päivittää.

Tiedot voi päivittää sähköistä lomaketta käytteen tai sähköpostitse (lgl-kyselyt(at)helsinki.fi). Ilmoitus yli 7-vuotiaista terveistä on ehkä helpoin tehdä sähköpostitse (ilmoita koiran rotu, nimi, rekisterinumero, syntymäaika ja tieto ettei epileptisiä oireita ole ollut). Ohjeet tietojen päivitykseen löytyy projektin nettisivuilla.